From blue to red hair

Mulla on jo hetken aikaa ollu ajatuksena tummempi tukka. Niin paljon ku harmaa kuontalo oliki mulle suuri ja arvokas rakkaus, oli sen ylläpitäminen jo melkein mahdotonta, ku olin käyny raidaan Oulun joka ainoosta kampaamosta Wellan Color freshit. Eikä kuulemma lisää oo tulossa minnekkään pitempään aikaan. Sain siis tossa Danielin visiitin aikana päähänpiston, että haluan tumman turkoosit tai siniset hiukset nyt ku kerran on vielä sen verran vaalee, että voi jonku jäätävän shokivärin vetästä päähän. Tilasin siis Crazyfactorylta Crazy Color Peacock blue -shokkivärin ja innoissaan pistin mun kuvitellun tulevaisuuden päähän. Vituiksi meni heti alkaessa.

Tilasin kaksi putelia ko. väriä, mutta sain vain yhden. Ihan ymmärrettävä virhe eikä se sinänsä harmita, lähettivät puuttuneen mömmön heti seuraavana päivänä. Vaan multahan puuttuu tää tosi arvostettu ominaisuus - kärsivällisyys - ja päätin pärjätä ilman toista putelia. No en pärjänny.

Fiksuna värjäsin ensin pidennykset. Tuli kiva tasainen jälki. Sitte oma pää ja voi sitä häpeän määrää. Oli niin jäätävän laikukas, että ukkivainaa ois varmaan viimestään nyt menny suosiolla lepoon ku ois nähny (tästä vaiheesta ei luojalle kiitos ole todistusaineistoa muualla, kuin harvojen valittujen verkkokalvoillaa ja mahdollisissa psyykkisissä traumoissa). Joillaki mun itseironian rippeillä sain kasattua itteni ja eiku töihi.  Ja hävetti taas niin vitusti.

Sain kuitenki jotenkuten tasotettua värin ku puteli von toinen saapui (loppupelissä pidennykset oli voimakkaasti vihreään taittavat ja oma fleda sininen). Kestin tosiaan sen vajaan viikon ennenku oma peilikuva alko etomaan. En vaan pysty. Tämmöset värit sopii kaikille muille paitsi mulle. Oisin niin halunnu, että voisin vetää jotain tämmöstä, mutta ei. Sama juttu ku vedän esim. plattariblondin = sama ois kirjottaa ottaan 5cnt/h.

Uppee hipstagram-kuva.

Joten plan B. Mun vannottu vihollinen, punainen, nostaa päätään. Oon aika monesti vetäny punasella ja mun suht. vaaleen ruskeisiin silmiin natsaa ihan kivasti kaikki oranssista viininpunaseen. Korostusta ja silleen. Kuitenki punasta väriä seuraa aina hinku vetää hopeaksi/valkoiseksi ja tän yhtälönhän jo kaikki tietää. Jo kaks kertaa purkkatukan tällä reseptillä saavuttaneena vois aatella, että jotaki ois jo opittu, mutta ei. Siispä kävin shoppaileen vähä värejä. Kotiin kulkeutu 2x Garnier Olia 6.60, Olia 6.46, Schwarzkopf Live A00 ja Biozellin sävyte.

Ensimmäisenä oli edessä syväpuhdistava että lähtis ylimääräset siniset veks. No ei kyllä lähteny. Kolme syväpuhdistavaa pesua takana lopputulos oli vaan entistä kirkkaamman sininen. No eipä hättää, varasin vaalennuksen ihan sitä varten. Vaalennus päähän ja 45min jälkeen ei edelleenkään mitään muutosta.

Sievä paniikki iski. Ei voi olla mahollista, luulis että joku visvanen shokkiväri lähtis ku heittää kunnon myrkyt päähän mut ei. Tietenki tän jälkeen oli jo pakko ottaa ja lukea asiasta. Miksi missään ei oo kerrottu, että sininen on yhtä paska saada irti tukasta ku punanen? Fuck me.

No tää oksennussininen ei ollu enää mikään vaihtoehto. Mun kärsivällisyys edelleen äidin kohtuun jääneenä miksailin Garnier Olia 6.60 värin ja iskin päähän. Ihan sama mikä lopputulos, nyt oli aika jo ottaa riski.

Ja voi vittu oikeesti, miten voi olla mahollista, että ei edes tarttunu tuo kestoväri? No eipä hättää, juoksin kauppaan ja seuraavaksi Schwarzopf Live 33 -sävy päähän ja johan tarttu. Oli vähän epätasaisuutta jota korjailin sitte Biozellin Chili Pepper -sävytteellä. Ja bueno ! Pidennykset vedin liukuvärjäyksellä Olian 6.60 ja 6.46 sävyillä. Hyvä tuli! Ja hiuskriisi on siihen asti kuitattu, että punainen alkaa ärsyttään.