perjantai 8. elokuuta 2014

Gray is not for grannies

Pari viikkoa sitte iski varmaan pahin hiuskriisi vuosiin. En vaan pystyny tavalliseen blondiin. Omaan silmään niinkin luonnollinen ja normaali hiusväri näyttää omassa päässä ihan liian tylsältä vuosien väripelleilyjen jälkeen. Miksi naturaalit värit passaa kaikille muille paitsi mulle? Miksi mun pitää aatella silleen? Miksi mun pitää tehdä kaikesta itelle niin vaikeaa jne.?

Järkyttävän turhautumiskohtauksen aikaansaamana lätkäsin kaheksi tunniksi hopeashamppoon päähän. Jotaki piti tehä. Onneksi lopputulos oli yllättävän mukava; todella kylmä vaalea/harmaa. Tästä liekkeihin syttyneenä päätin, että mulle tulee nyt harmaat hiukset. Juoksin heti palkkapäivänä kampaamoon ja ostin itselleni Wellan Color Fresh -sävytteen 7/19.


Ekalla värjäyskerralla letti jäi ruskean harmaaksi. Tätä korjaillessa onnistuin ku onnistuinki saamaan oman pään näyttään kaksviikkoa vanhalta leivältä, kun väri oli epätasaisesti tummansininen, sinisenharmaa ja ruskeanharmaa. Hävetti niin helvetisti mennä töihin.



Väriero pidennysten ja oman letin välillä.


Kävin hakemassa putelin lisää  ja vähän vetyperoksidia rikkomaan oranssia väriä omasta letistä ja kikkailujen jälkeen sain ku sainki tummanharmaan ja ennenkaikkea TASAISEN VÄRISEN fledan. Purkkatukan hinnalla tosin, mutta kiinnostuskiikarit ei pääse silmille asti. Pitkästä aikaa tykkään omista hiuksista ja ehkä, ehkä, ja painotan vielä ehkä, viihdyn tässä useammankin kuukauden.


Hipstagram-kuva. Enkelinpieruja täysii! Miten vitussa mun sormet menee.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sanottavaa? Sano pois!